Verkkosivuston hiilijalanjälki – onko sillä merkitystä ja koskeeko se minua..?
Tutkimusten mukaan ICT-alan energiankulutus voi olla 21% vuonna 2030 koko maailman energiankulutuksesta[1]. Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä. Ei siis ole ihan yhdentekevää miten netissä toimimme.
Etlan mukaan digitalisaation ekologiset vaikutukset tulisi selvittää tulevaisuudessa laajemmin. He ovat kehittäneet digitaalisten teknologioiden kestävyysvaikutusten tarkastelua varten täysin uuden termin: digitaalinen ekologia[2].
Sitra käynnisti syksyllä 2019 2,5-vuotisen projektin, jonka yhtenä tarkoituksena on selvittää tarkemmin tietoliikenteen ja digitalisaation ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Sitran mukaan:
On tärkeää kiinnittää huomiota turhan datan keräämisen välttämiseen, koska kaikki datan siirtäminen, säilyttäminen ja prosessoiminen kuluttaa aina energiaa [3]
– Sitra
Liikenne- ja viestintäministeriön perustama työryhmä tutki ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia Suomessa. 30.11.2020 julkaistussa loppuraportissa koostetaan yhteen keskeiset ympäristövaikutukset ja toimenpide-ehdotukset niihin vaikuttamiseksi. Loppuraportin mukaan:
Suomalaisista yli puolet olisivat ainakin melko kiinnostuneita ICT-laitteiden ja -palveluiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin liittyvästä tiedosta[4]
– Liikenne- ja viestintäministeriö
Kiinnostus aiheeseen on siis herännyt ja tutkimustyötä on tehty monen julkisen tahon toimesta.
Miten hiilipäästöt sitten liittyvät nettisivuihin?
Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä enemmän dataa verkon yli ladataan, sitä enemmän se tuottaa CO2 päästöjä. Toisaalta digitalisaatio itsessään voi vähentää päästöjä, jos uudet keksinnöt tai toimintatavat vähentävät vaikka turhaa ihmisten tai tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen. Tällöin osa energiankulutuksesta siirtyy toimialalta toiselle.
Yksittäisen yrityksen näkökulmasta ei välttämättä ole kovin motivoivaa käyttää aikaa ja rahaa nettisivuston optimointiin vain hiilijalanjäljen minimoimiseksi.
Asian voi kuitenkin ajatella myös näin:
Kevyet ja nopeasti latautuvat nettisivut ovat eduksi niin ympäristölle, hakukoneille kuin asiakkaillekin eli lopulta myös yritykselle itselleen.
Kevyiden nettisivujen edut:
ympäristölle:
Mitä vähemmän tietoa nettisivustolta ladataan verkon yli, sitä vähemmän se kuluttaa energiaa.
hakukoneille:
Mitä nopeammin sivut latautuvat, sitä parempi hakukonenäkyvyys.
asiakkaille:
Mitä nopeammaksi asiakas kokee sivuston, sitä varmemmin hän jää sivustolle.
Tämä koskee erityisesti mobiilikäyttäjiä, koska sivusto voi menettää 53% mobiilikävijöistä jos sen lataus kestää yli 3 sekuntia.[5]
Voiko nettisivun hiilijalanjäljen mitata?
Nettisivuston hiilijalanjäljen mittaaminen on haastavaa, eikä tarkkoja tai virallisia lukuja pysty laskemaan. On kuitenkin mahdollista tehdä jonkinlaisia arvioita, muutamia mittareita ja yleistä tilastotietoa apuna käyttäen.
Netissä on joitakin tätä varten kehitettyjä laskureita, esim. Website Carbon Calculator.
Nettilaskureiden tuloksiin ei kuitenkaan ole syytä suhtautua eksakteina totuuksina, vaan ainoastaan suuntaa-antavina arvioina.
Miten sitten voi pienentää nettisivuston hiilijalanjälkeä eli miten tehdä sivuista nopeammat?
Nopeuttamiseen on hyvin monta eri keinoa, yksi merkittävä asia on nettisivuilta ladattavan tiedon määrä. Miettimällä sisältöä, sen laatua ja määrää, optimoimalla kuvia ja karsimalla turhaa pääsee jo pitkälle. Optimaalisella teknisellä toteutuksella voi myös vaikuttaa merkittävästi sivuston nopeuteen.
Lue lisää nettisivun nopeuden optimoinnista
lähteet:
[1] Huawei Technologies: On Global Electricity Usage of Communication Technology: Trends to 2030
[2] Etla: Digitalisaatio koettelee resurssien riittävyyttä
[3] Sitra: Sitran lausunto tieto- ja viestintäteknologiasektorin (ICT) ilmasto- ja ympäristöstrategiasta
[4] Liikenne- ja viestintäministeriö: Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristö- tavoitteisiin
[5] Akamai: Akamai Online Retail Performance Report: Milliseconds Are Critical